Kun valot sammuu

Aamulla sohvalta huudat avuksi
Hetkessä uneni haihtuu savuksi
Kipujen koviksi yltyvän huomaan
Helpotusta pystynkö tuomaan

Viereesi istun, on keinoja vähän
Tuttu on tunne, päättyykö tähän
Muutaman päivän helpompi hetki
Eilenkin tehtiin kävelyretki

Tuntuu kuin kaatuisi päälle talot
Hetkessä silmistäs sammuu valot
Sitten oot poissa, yksin mä jään
Millään sua saa en nyt heräämään

Ei mullekaan ole tilanne uus
Oireista pahin, tajuttomuus
Mieleni yritän tyynenä pitää
Aavistus pahasta siltikin itää

Kestääkö kohtaus kauan vai vähän
Miksi taas olemme joutuneet tähän
Vieläkö odotan, teenkö nyt väärin
On mielessä mietteitä taas ylenmäärin

Minuutteja mennyt on kymmenkunta
Nukkuvan näytät Ruususen unta
Ohje on odottaa vartteja kaksi
Oloni tunnen niin avuttomaksi

Seurailen sykettä, elämän tahtia
Mieleni tekisi revetä kahtia
Hengitän syvään, kestää koitan
Aika on täynnä, lanssin soitan

Koska et virkoa, päätän puolesta
Sairaalaan, olen sekaisin huolesta
Toivon et siellä voimia keräät
Ja toipuneena unestas heräät

Lääkäri soittaa, neuvoja kysyy
Tajuttomuus yhä pysyy ja pysyy
Toivon et muutu ei pahemmaksi
Tunteja kun on mennyt jo kaksi

Lopulta puhelin pöydällä värisee
Vastaan ja hieman ääneni särisee
Valot on päällä, minulle soitat
Huonosti pidättää itkua koitat

Sairaalavuoteesi ääreen saavun
Ilosta itkien syliisi kaadun
Elämä päätti taas juonia punoa
Siitä nyt koitin väsätä runoa

 

Edellinen        Seuraava