Yö armahtaa

Pelon sekaisin tuntein,
odotan aamunkoittoa.
Ei saavutettu vieläkään,
ole kivusta voittoa.

Kaipa terveys olikin,
vain pelkkää lainaa.
Yhä kipujen kuorma,
kun kasaan painaa.

Nyt voisiko ottaa,
vielä lisää velkaa.
Kun tuntuu et enää,
ei mihinkään kelpaa.

On kipuja päässä,
ja mustelmat mielessä.
Siks katkeruus hapan,
maistuu jo kielessä.

Päivät ei etene,
kuin neliveto puuttuis.
Kun ois peruutusvaihde,
niin kaikki muuttuis.

Kun lopulta saapuu,
taas uusi yö.
Edes hetkeksi jää,
taakse kärsijän työ.

Voi unessa unohtaa,
ne helvetin portit.
Kuvitella kädessä,
vain valttikortit.

Ei kipujen pirut,
silloin ne jahtaa.
Edes hetken rauha,
kun yö armahtaa.

 

Edellinen        Seuraava