Ihanainen

Viime kesänä saimme arkeemme helpotusta ja meille tuli henkilökohtainen avustaja. Vielä silloin emme osanneet arvata, kuinka tärkeäksi hänen roolinsa perheessämme muodostuisi ja ennen kaikkea kuinka läheisiksi tulisimme.Vuoden aikana on yhdessä koettu ja jaettu monet ilot ja surut.

Nyt, reilun vuoden yhteisen jakson päättymisen lähetessä ja avustajan uusien haasteiden koittaessa, tuli muisteltua kaikkea tapahtunutta ja hieman myös pohdittua tulevaakin. Pakko sanoa, olo on haikea ja ikävä tulee, luultavasti molemmin puolin. Uskon kuitenkin vakaasti, että tiemme vielä kohtaavat.

Noista tapahtumista ja tunteista syntyi ”Ihanainen”.




Kommentit