Pieni katastrofi (video)

On olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka kulkevat elämässä eteenpäin kuin hyvin öljytty koneisto, ja sitten niitä, jotka onnistuvat kompastumaan omiin jalkoihinsa jo matkalla sängystä kahvinkeittimelle. Ja jos oikein käy tuuri, juuri se jälkimmäinen ihminen tupsahtaa omaan elämään ja tekee siitä sata kertaa meluisamman, sotkuisemman… ja aivan käsittämättömän paljon rakkaamman.

“Pienet katastrofit” eivät aina tunnu pieniltä. Ne voivat olla palaneita kakkuja, vinoja lipastoja, kahvikatastrofeja ja ovia, joissa lasi on näkymätön vihollinen. Mutta jonkin ihmeellisen universaalin tasapainolain ansiosta juuri näiden pienten sähellysten takana on sydän, joka osaa rakastaa täysillä, ja joka nauraa itselleen ennen kuin odottaa kenenkään muun nauravan.

On  teoriassa helppo rakastaa täydellisiä ihmisiä. Käytännössä meidät kuitenkin sulattaa se hetki, kun toinen törmää lasioveen ja mumisee itsekseen kohteliaisuuksia, joita ei voi painaa perheystävälliseen julkaisuun. Tai kun keittiössä leviää savua, ja silti tilanne päättyy siihen, että syödään kaupan kakkua ja nauretaan niin, että posket kramppaavat.

Tosielämän romantikko ei etsi virheettömyyttä. Hän etsii ihmistä, jonka mokat tuntuvat kodilta ja jonka nauru peittää alleen kaiken kaatuneen, palaneen ja vinon. Se on sitä rakkautta, joka syntyy silloin, kun elämä ei mene käsikirjoituksen mukaan, vaan juuri sen yli, ohi ja läpi, vaikkakin ehkä hieman kompuroiden.

Ja totta puhuen… ehkä pieni katastrofi elämässä tekee siitä paljon paremman. Ainakin sydämen.

Noista pienistä katstrofeista kaiken lämmön ja rakkauden keskellä kertoo biisi "Pieni katastrofi", jonka löydät tietysti YouTubesta.