Sattuu joka paikkaan (video)

Joskus elämä tuntuu kaatuvan päälle. Pienetkin vastoinkäymiset kasvavat mielessä suuriksi, ja lopulta olo voi olla kuin koko keho ja mieli olisivat yhtä säröä. Silloin ei aina ole kyse yhdestä asiasta, vaan monesta päällekkäisestä tunteesta. Häpeästä, väsymyksestä, pelosta ja yksinäisyydestä.

Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, että tällaiset tunteet haluaa usein piilottaa. Ulospäin kaikki näyttää ehkä tavalliselta, mutta sisällä käydään hiljaista kamppailua. Ajatus siitä, että muut näkisivät heikkouden tai kivun, voi tuntua jopa pahemmalta kuin itse kipu.

Moni tunnistaa myös sen tunteen, että on yrittänyt jo pitkään selvitä. On pitänyt itsensä kasassa, hoitanut asiat, jatkanut eteenpäin, vaikka sisällä olisi ollut täysin toisenlainen todellisuus. Ja jossain vaiheessa voi tuntua, että voimat alkavat loppua.

Silti kaiken tämän keskellä on jotain olennaista. Se, että tunne ei ole pysyvä tila. Vaikka se tuntuu kokonaisvaltaiselta, se ei määritä koko elämää. Se on hetki, vaihe, jakso, ei lopullinen totuus.

Usein pienikin muutos voi olla merkityksellinen. Yksi ajatus, yksi keskustelu, yksi hetki, jolloin ei tarvitsekaan jaksaa yksin. Se ei poista kaikkea kipua kerralla, mutta voi avata pienen tilan hengittää.

Toivo ei aina ole suurta ja kirkasta. Se voi olla hyvin hiljainen, lähes huomaamaton. Ajatus siitä, että ehkä vielä ei ole liian myöhäistä. Että vaikka nyt sattuu joka paikkaan, jokin voi vielä muuttua.

Ja joskus juuri se ajatus riittää pitämään ihmisen liikkeessä, askel kerrallaan, kohti kevyempää oloa.

Tuosta kertoo biisi "Sattuu joka paikkaan" ja löydät sen tietysti YouTubesta.